Terveyspalveluja kannattaisi kehittää Kaijonharjussa ja Rajakylässä – ei Tuiran mammutissa

sunnuntai 29. tammikuuta 2023

Halvempi yösähkö parantaa huoltovarmuutta - on vastuullista omistajapolitiikkaa 

Kaleva, 7.8.2022,  https://www.kaleva.fi/halvempi-yosahko-parantaa-huoltovarmuutta/4821138

Oulun energiapolitiikka on ollut uraa uurtavaa, ensimmäisestä sähkölampusta, Merikosken vesivoimalaan, Toppilan yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon ja biovoimalaan saakka. Kaukolämpöäkin varataan entiseen Kemiran maanalaiseen öljysäiliöön. Missä mennään nyt? Vähennetäänkö päästöjä, toimiiko kriisiajan huoltovarmuus?

Jo 80- ja 90-luvuilla Oulussa pyrittiin halvalla yösähköllä leikkaamaan vuorokauden kulutushuip­puja eli suurinta energiatarvetta. Missä mennään nyt?  Luopuminen vähitellen päiväsähköä selkeästi halvemmasta yösähköstä on vastuutonta ympäristön ja huoltovarmuuden kannalta? Nyt ero on merkittävä enää siirtohinnassa.

 

Kysyntäpiikkien tasoittamisella vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja turvataan saantivarmuutta.  Tähän päästään käytännöllisesti halvalla yösähköllä. Se suuntaisi kuluttajia käyttämään yösähköllä toimivia lämmitys- ja latausjärjestelmiä.

 

Turpeesta vähän käytettynä – hitaasti uusiutuvana - ei kannata luopua huoltovarmuuden eikä sen rinnakkaiskäytöstä, joka estäää hakkeen polton aiheuttamaa polttokattilan ruostumista. Tämän totesivat VTT:n tukijat jo vuosikymmeniä sitten.

 

Kulutushuippujen, samalla kokonaiskulutuksen leikkaaminen on järkevää energiapolitiikkaa. Yösähköllä varaavaan lämmitysveden säiliöön päätyi taannoin myös Oulun energiatalouden professori Mari Kopsakangas-Savolainen.

 

Oulussa voi panostaa sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen ja samalla älykkäisiin paikallisiin lämpö- ja sähköverkkoihin ja niiden tuomaan säätöenergiaan, ottaa käyttöön hajautettua tuotantoa ja uusiutuvia energiamuotoja maalämpöä, aurinko- ja tuulienergiaa.

 

Älykkäillä säädöillä ja ohjelmoinneilla voi sähkön käyttöä tasata ja rytmittää enemmän eri käyttäjäryhmille. Etäluettavilla mittareilla, älykkäillä verkkojen ohjaus- ja hallintajärjestelmillä voi hallita tuotantoa ja ennakoida kulutusta.

 

Yösähköstä tein 2019 yhteisen valtuustoaloitteen. Kaupungin  vastaus oli kovasti muodollinen. Se oli vetäytymistä hintapolitiikan merkityksestä  vastuullisessa ”omistajapolitiikassa”.

 

Kotitalouksilla ei ole käytössä laitteita ohjaamaan kunkin päivän kulutusta tarjottujen pörssisähkön yksittäisten alhaisten SPOT-hintatuntien mukaan. Se ei siis ole toimiva malli  valtaosalla meistä.  Energiahuollon, sähkö mukaan lukien on annettu tietoisesti mennä spekulatiivisten markkinoiden ehdoilla.

 

Kaupungin on tarpeen – nopeastikin - kehittää aktiivisempaa vastuullista omistajapolitiikkaa ja ilmastostrategiaa. Käytän­nöllinen, kestävä ja helposti toteutettava ja asiakkaille reilu on halvemman yösähkön, klo 22-7 välinen hinnoittelumalli.

 

Kalervo Ukkola,

myös 80-ja 90-lukujen energialautakuntakokemuksin

 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kommentit (9)

07.08.2022 12:12 esukka

Oulun energian voimalat myyntiin ja markkinavoimat jylläämään. Sillä se maailma pelastuu. Ja Oululaiset kukkarot senkun kevenee kevenemistään.

seventies

Kalervo on oikealla asialla, mutta eiköhän tuo edullisesta yötariffista luopuminen ollut valtakunnallinen päätös. Etten sanoisi jopa sähköntuottajien yhteinen kartellinomainen päätös.
Rakensin aikana, jolloin yötariffi oli n. puolet päivätariffista. Yöllä kodinkoneet, varaaja ja osittain varaava lattialämmitys. Yöajan kulutus yli 70 % kokonaiskulutuksesta. Niitä aikoja muistellessa.

Toisaalta katsoen

Pakkasen ollessa kireimmillään tuulisähköä ei tule eikä aurinkosähköä on juuri kerry. Sähkön hinta on tällöin korkeimmillaan. Perussyy on sähköntuotannon tuotannon rakenne.
Kulutus on ajoitettava oikein. Pyykit pestään sunnuntaisin tai öisin. Autojen päivälataus kielletään. Taloyhtiösaunat ovat asuntosaunoja energiaystävällisempiä.
Tämä on kuitenkin näpertelyä. Onneksi meillä on hieman ydinvoimaa ja rajattomasti turvetta.

Kalsa

@Toisaalta katsoen Suomen sähköntarve ja -tuotanto saadaan helposti tasapainoon. Lopetetaan Suomesta kaksi suurinta terästehdasta ja kaikki toiminnassa olevat paperitehtaat. Tosin kuten lähes kaikilla hyvillä asioilla, myös tällä menettelyllä voi olla lieviä sivuvaikutuksia.

karmiininpunainen

@Toisaalta katsoen Minä en ymmärrä miksi perussuomalaiset ajaa turpeen käyttöä, eikö olisi parempi että mentäisiin kohti omavaraisuutta sähköntuotannossa?

Jussuf

@karmiininpunainen Eli mitä? Turve on meidän suurin varallisuutemme joka myös uusiutuu nopeammin kuin sitä ehdimme käyttää.

karmiininpunainen

@Jussuf No mutta Jussuf, turpeen nosto ja kuljetus on täysin riippuvainen ulkomailta tuotavasta öljystä ja polttoaineesta. Kai sen nyt ymmärtää perussuomalainenkin, vai laskeeko perusjohto sen varaan ettei ymmärrä?

09.08.2022 05:46

Ex hakekuski

@karmiininpunainen Mutta mehän saatas tehtyä Suomen kaikki liikenteessä käytettävä polttoaine turpestaa jos haluttas ja kaikki vero rahat jäis Suomeen ja oltas omavarasia.
Mikä hölmöintä Suomesta on lopettu monta turpeella/hakkeella toimivaa sähköä tuottavaa voimalaa vihreän siirtymän nimissä.

karmiininpunainen

@Ex hakekuski No on se kyllä kumma ettei mikään yritys ole tarttunut noin hienoon mahdollisuuteen.

tiistai 15. maaliskuuta 2022

Perämerenkaaren huoltovarmuus ja lähijunat

Pohjoisella perustelut tekoihin liikenteen kehittämiseksi


Moniin asioihin vaikuttavat lähijunat on nostettu keskusteluun useassa Kalevan artikkelissa 6.-9.3.  Lähijunat ovat osa raideliikenteen kehittämistä, meillä ja Ruotsin botnianbanalla.

Lähijunat vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen. Näin näen entisenä espoolaisena. Pääkaupunkiseudun rakenteen vääristymiä on korjattu miljardien lähijunaraiteilla. Espoon länsimetroa ei toteutettu 70-luvun lopulla pintametrona, vaan miljardeja maksaneena ja 40 vuotta myöhässä. Vantaan lentoaseman kehäradalla näemme tiiviin rakenteen entisten erillislähiöiden sijaan.

Toistetaanko Oulussa – oikeastaan Suomessa ja päättäjämme - ja seudulla pääkaupunkiseudun kaltaiset vanhat virheet? Missä viipyy kaksoisraide Ouluun? Sitä tarvittaisiin tehdashankkeidenkin takia Kemiin saakka?

Kalevassa on aprikoitu lähijunille olevan liian pieni asukaspohja. Päinvastainen tulevaisuus rakentuisi lähijunan ansiosta radan varteen työpaikka- ja asutuskeskittyminä.  Keskittymiä ovat jo Ii, Haukipudas ja suurempia Tuira-Linnanmaan 80 000 asukkaan suuralue, keskusta, Limingantulli ja Kaakkuri sekä vähitellen Kempele ja Liminka, unohtamatta Muhosta. Saammeko vähitellen ”nauhakaupungin”? 

Oulun, pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan suuri merkitys elinkeinoille ja työllisyydelle taataan kunnollisilla liikenneyhteyksillä, teillä, radoilla, syväsatamilla ja kansainvälisillä lentokentillä. Kipeimmin tarvitaan täydennystä Perämerenkaarella - jo huoltovarmuuden takia - Suomen Ruotsi-yhteyksiin ja Eu:n liikenteen ydinverkkoon TEN-T. Oulusta tulee saada eri liikennemuotojen solmupiste (Urban Node). Siihen kytkeytyisivät satamat Raahe-Oulu-Kemi-Tornio yhteisine tonnistoineen. Näin varmistetaan Ruotsin tavoin suoran EU-rahoituksen saanti liikenneinvestoineille.

Luulaja-Haaparanta välillä on jo alkanut lähijunaliikenne.  Suomessa VR tuhoaa lähiliikenteeseen käyttökelpoisia juniaan. Kaksoisraidekin on sidoksissa lähijunaan, isompaan liikennejärjestelmään, kuten nähdään Tampereen saamissa rahoituksissa ”tunnin juna” suunnitelmiin.

Perämerenkaari saatiin 15 vuoden yhteistyöllä Ruotsin kanssa Eu:n liikenteen ydinverkkoon 2012. Pohjoisen mahdollisuudet – samalla koko Suomen etu – ovat kuitenkin kariutuneet valtion saamattomuuteen.  Liikennepolitiikan pohjoiset teot ovat jumissa. Äskeinen väyläviraston investointiohjelma 2022-29 sivuutti pohjoisen kärkihankkeet. Jatkuuko näin 2000-luvun alun komissaari Kataisen aikainen linjaus keskittyä Tampere-Helsinki-Turku välien rahoitukseen? 

Kaksoisraide varmistaisi uhattua huoltovarmuutta. Samalla hoituisivat vuosittain kymmenet tuhannet rekat Oritkarin 2004 saakka käyttämättä olleesta terminaalista raiteille. Meidän ei tarvitsisi myöskään miettiä lähijunien aikataulusäätelyä suhteessa muuhun junaliikenteeseen.

Näin vuosien Perämerenkaaren yhteistyökokemuksin.

Julkaistu. Kaleva/mielipiteet 15.3.-22, toimituksen muuttamalla otsikolla:

Poh­joi­sel­la pe­rus­te­lut te­koi­hin lii­ken­teen ke­hit­tä­mi­sek­si 

https://www.kaleva.fi/pohjoisella-perustelut-tekoihin-liikenteen-kehitta/4433410